maanantai 27. elokuuta 2012

Röllinurkka


Mainitsin ensimmäisessä postauksessani pelanneeni War of the Ringia ensimmäistä kertaa. Mainitsin myös, että itäläisteni liittolaisina löytyi pari luolapeikkoa. Puhutaanpa siis hetki peikoista.

Peikot ovat molemmissa sormusten herran vaihtoehto peleissä sangen hyödyllisiä. SBG:ssa ne tappavat heroja kuin vanhat tekijät (lepakko parvet auttavat tässä asiassa myös paljon.), kun taas WotRissa, niitä on vaikeahkoa tappaa perus rivimiehistöllä ja ne ovat lyömis järjestyksessä ensimmäisinä. Keskitetään aihealue tällä kertaa kuitenkin vain WotRiin ja mietitään peikkojen rooleja tässä lohkossa.

Jalkaväen tukija

Peikkona on suhteellisen huoletonta kävellä infantry rivistön vieressä ja ottaa nuolia vastaan pelottavan näköisenä kaverina. Keskimääräisesti nuolet rapisevat peikon nahkasta ulos Hard to killin tai Very hard to kill säännön ansiosta.

Mitä tämä sääntö tekee on, että peikkoon pitää saada 2 (R -arvon verran, mutta yhdelläkään peikolla ei ole R 3) ”haavaa” aikaiseksi jolloin pääsee heittämään taulukkoa siitä mitä tuleman pitää. Ykkösellä ei tapahdu mitään kun taas kutosella peikko kaatuu kuolleena maahan. Näiden väliset luvut taas antavat peikolle wound counttereita eri määrän ja 1 wound counter tuo +1 nopan lukuun seuraavaan hard to kill heittoon.Very hard to kill on käytännössä ihan sama, mutta antaa -1 nopan heittoon HOT heitossa, joka takaa sen että örmy ei kuole ensimmäisiin harhalaukauksiin.

Kun infantry hyökkää  tai joutuu hyökkäyksen kohteeksi voi peikko lähteä sivusta matkaan ja tulla vihollisen ensimmäisen komppanian sivustaan vieden näiltä automaattisesti 3 hyökkäystä. Peikolta löytyy myös 3 hyökkäystä (4 chargessa) + perus infantrya vastaan F6:lla saadaan usein pari lisähyökkäystä. Ei pidä myöskään unohtaa peikon heittoasetta, jolla saadaan rangessa ollessa helposti yksi hahmo tapettua. Näin ollen peikolla on ihan suht. hyvä mahdollisuus (infantryn tukemana) viedä yksinään yksi vihollisen support joukoista ennen kuin tämä pääsee edes antamaan extra noppaansa ja viemään vastustajalta vähintään 3 noppaa, joka auttaa huomattavasti taistelun voittamisessa.

Hurja taktinen trollaus


Yksinäinen susi

Itse en pahemmin tätä suosittele koska yksin rölli ei pysty tappamaan juuri muuta kuin sotakoneita ja jousiampujia. Infantry blokit saavat yksinään liikaa iskuja trollia vastaan ellei mokoma pääse yllätämään näiden takaa tai sivusta, mikä ei ole hurjan vaikeaa estää simppeleillä manöövereilla. Myös peikon charge bonus on kuitenkin vain +1, mikä taas voi hankaloittaa elämää isompaa infantry ryhmää vastaan. Varsinkin pikeillä varustetut infantryt kannattaa todennäköisesti kiertää kaukaa, koska se negatoi myös charge bonuksen  ja vie yhden nopan vaikka omaisit ylivertaisen F arvon näihin verrattuna.
Parastahan on varmaan tätä toteuttaa ainoastaan Maelstrom of Battle pelimuodossa, mikäli sattuu yhtään tuuria käymään deplossa omien joukkojen ja vihollisen joukkojen kannalla. Esimerkkinä vaikkapa, että peikko ja warmachine tulevat samalta reunalta.
Muutoin peikko on mielestäni vain ilmaisia pisteitä vastustajalle.


Jottei nyt aivan kuvattomaksi jäisi tämäkään postaus niin tässäpä 3 tänään uudelleen maalattua rölliä jotka koittavat sopia Easterlingien joukkoon ainakin basetukseltaan.

Ensimmäinen metallinen rölli nuijineen on fellowship of the ring ajan perua

Tämä keihäällä myöskin metallia oleva rölli taisi lähteä mukaani Two towersin aikoihin.

Viimeisimmän tulokkaan taisin ostaa muutamalla eurolla kaverilta, joka ei tätä tarvinnut. Tämä onkin ainoa muovi röllini.

Siinäpä koko konkkaronkka sulassa sovussa ja yhteisymmärryksessä.


Kaikki röllit maalattiin käyttäen yhtä väriä jonka jälkeen washausta.


Pienenä ot:na tähän loppuun, että selvisin näemmä kuudenneksi burning hammer cupissa  43pts. tuloksellani. Kaksi seuraavaa sijaa olivat molemmat vain pisteen tai kahden päässä. Ensi kerralla sitten paremmin.


sunnuntai 26. elokuuta 2012

Burning hammer cupin jälki jupinoita


Noh, Burning Hammer Cup on ohi ja mikä parasta, unohdin kamerani eli joudun tämän tekemään puhtaasti kirjoittaen tuoppini äärellä kertoen sotatarinani kuin paraskin veteraani.

Olin siis demoneilla liikenteessä jopa ainoana kyseisen rodun pelaajana. Täysillä maalauspisteillä mentiin, koska olin kaikki nappini maalannut sekä tehnyt baset ns. kunnollisesti.  Turnauksessa täydellisestä voitosta sai 20 pistettä jolloin vastustaja sai 0 pistettä. 

Maalauksesta sai maksimissaan 5 pistettä ja kaikki maksimi pisteet saaneet armeijat olivat parhaan armeijan äänestyksessä mukana. 
Yllättäen oma armeijani ei tuota pokaalia saanut vaikka koitankin olla suht omaperäinen teemoissani (pois sulkien Salamander sekä Steel brethren armeijani). Pitemmittä puheitta peleihin:

Peli 1: Daemons vs. Orcs & Goblins

Ensimmäisen vastustajani lista oli sangen dakkainen ja warmachineita löytyi enemmän kuin laki salli. infantrysta löytyi night goblineita ja arrereita. Pelin loppuessa armeijastani ei ollut jäljellä kuin puolikas bloodletter lautta ja pari furya. onnistuin kuitenkin tahkoamaan vastustajaltani vajaa 1000 pistettä irti sotakoneista sekä jättiläisestä ja parista höttö yksiköstä.

Fakta kuitenkin oli että suurin osa demoneista kuoli ampumiseen eikä lore of lightista tässä järin paljoa hyötyä irronnut. Pelin muistoisin tapahtuma oli varmaan kun Bloodthirsterini joutui jättiläisen chargen alle, epäonnistui iniative testissä (I9, että GG), otti täten 11 woundia niskaansa ilman armor savea ja yllättäen kuoli. Toisin sanoen paras hetki pelissä heittää se kutonen.

Peli päättyi siis tappiooni pistein 3-17.

Peli 2: Daemons vs. Dark elves

Tämä taistelu olikin sitten taas järjen riemujuhlaa. Deploymentina toimi perus pelin sijaan Dawn attack ja voi hyvää päivää, että osaakin olla typerä pelimuoto. Naurattihan se siinä vaiheessa, kun vastustaja onnistui heittämään hyvin paljon tavaraa vasempaan nurkkaansa, mutta eipä se itselläkään paljoa paremmin mennyt. 

Vastustajan armeijasta löytyi n. 50 crossbowilla varustettua miestä, pari sorcereria, joista toinen oli lvl 4,suht iso kasa black guardeja, hydra sekä cauldron of blood.
Toinen letteri lautta pääsi omaan vasempaan nurkkaani josta se onnistui pelin aikana tuhoamaan yhden vastustajan yksikön eikä näin ollen kyllä maksanut pisteitään lähellekkään takaisin.

Bloodthirster taas päätti kunnostautua ja vei heti vuorolla 1 yhden yksikön mennessään, mutta loppupuolella jäi jumittamaan Black guardin kanssa jonne sitten lopulta kuolikin. Menetin myös yhden fiendeistäni ja kaikki flesh houndini. Letterit kuitenkin tulivat ja pistivät matkallaan kaikki halki-poikki-pinoon mukaan lukien pahuksen rasittavat black guardit.

Pelin loppuessa tummilla tontuilla oli enää jäljellä patansa ja peli päätyi minulle voittoon 20-0.

Peli 3: Daemons vs. Chaos Dwarves

Tämä taistelu hieman jänskätti, kun en aiemmin ollut kyseistä armeijaa vastaan pelannut, mikä lienee ihan ymmärrettävää. Peli oli muuten perinteinen battlelines, mutta vastustajan heroista ja lordeista sai extra pisteitä. en osaa tässä kohtaa ihan tarkkaan sanoa vastustajan kokoonpanoa koska en tiedä armeijasta vieläkään ihan liikaa, mutta koitan parhaani.

Riveistä löytyi mm. Dwarf squad, jonka mukaan oli isketty yksi vastustajan lordeista mitä ilmeisimmin joka osasi myös taikoa, Pari hobgoblin ryhmää jousilla, yksi kiven heittäjä sekä yksi tykki joiden lähellä kupeksi jonkin tasoinen sankari, joka osasi rerollata misfire nopan mikäli semmoinen sattui lähellä olevassa sotakoneessa tulemaan, kentauri ratsu squad lordeineen, jonkin näköinen goblin fast cavalry squad, isompi mörkö jonka nimi oli ilmeisesti Destroyer sekä yksinäinen goblin sankari susi allaan.

Jo ensimmäisellä vuorolla Bloodthirster pääsi Destroyerin kimppuun ja hutmi tältä kirveellään viisi kuudesta haavasta kestäen itse kaikki mitä iso kaveri yritti tähän heittää.muualla lähinnä edettiin, mutta hurtat onnistuivat myös rynnäköimään kentaurimaisia otuksia vastaan, mutta saivat aikaan vain 2 woundia.

Loppu peli menikin siinä, että furyt onnistuivat nakuttamaan toisen sotakoneista rikki, jonka jälkeen sankari koneiden vieressä iski heihin kiinni siivekkäisiin ystäviimme ja pieksi nämä takaisin warppiin, Letterit tekivät sitä mitä tekevät parhaiten eli tappavat kaikkea vastaan tulevaa, thirster viimeisteli Destroyerin ja kävi läheisen hobgoblin rykelmän kimppuun, muttei saanut tarpeeksi tapettua että näistä olisi pisteitä irronnut.
Itse menetin tässä pelissä furyt sekä flesh houndini, mutten juuri muuta. En kuitenkaan saanut vastustajiani ovelien manöövereiden takia tarpeeksi tuhottua täydellisen voiton saamiseksi ja koiratkin olivat sangen hintava yksikkö joka vaikutti hivenen asiaan.
Pelin pisteet rapsahtivat itselle 15-5 voittoon.


Lopulliset pisteeni olivatkin 43 maalauspisteiden kanssa, joka oli paremmin mitä kuvittelin tämmöisellä suhteellisen leppoisalla listallani saavani aikaan. Palkitseva turnaus tämä kyllä oli vaikkei mitään fyysisiä palkintoja lähtenytkään matkaan. Ihmiset olivat mukavia ja porukkaa oli saapunut Porista asti pelaamaan. Erityiskiitos minun puolestani viimeisen pelin vastustajalleni harvinaisen mielenkiintoisesta pelistä sekä hyvästä asenteesta ja huulen heitosta.

Kotimatkamme kruunasi loistava yhtye Austrian Death Machine. Rock on.

-Himulus

perjantai 24. elokuuta 2012

Black Metal Wargaming



Tämä hurjaakin hurjempi postaus aloittaa kunniakkaan Khornen siunaaman blogin joka käsittelee taktisia miniatyyripelejä sekä niiden pelausta niin kieliposkella, kuin välillä vähän vakavamminkin.
Teen biographian itsestäni todennäköisesti muutaman päivän sisällä kun on enemmän aikaakin, sillä huomenna suuntana on Orivesi, jossa pidetään:


BURNING HAMMER CUP

Turnaus pelaillaan Oriveden kaupungintalon alakerrassa. Pelimuoto on Kompitonta Warhammer fantasya 2400 pisteen verran. Olen harvinaisen tietoinen, että moni pitää kompitonta fabaa ajan hukkana sekä pelkkänä pelleilynä, mutta kerranhan tässä vain elellään joten miksei nyt kerran voisi mennä.
En ole itse ikinä täysin kompittomasti pelaillutkaan. Seurallammekin pidetään yleensä jonkinlaiset kompit ettei homma mene täysin överiksi.

Omalla kannalla jännä seikka onkin etten ole viemässä itse turnaukseen 100x bloodletterin lauttoja vaikka demoneilla sinne kiidänkin.
Itseasiassa ainoa asia mikä tällä hetkellä rikkoo listassani ETC komppeja on special character (Skulltaker).

Armeijani koostumus on seuraavanlainen:


---

Bloodthirster
-Obsidian armour, Immortal fury, Spellbreaker
[550pts.]


Skulltaker
[150pts.]

Herald of Khorne #1
-Armour of Khorne, Firestorm blade
[140pts.]

Herald of Tzeentch #1
-Spellbreaker, Master of Sorcery
[165pts.]


Bloodletters #1
-29 Bloodletters, Musician, Standard bearer, Icon of Endless War
[391pts.]

Bloodletters #2
-29 Bloodletters, Musician, Standard bearer
[366pts.]

Pink Horrors of Tzeentch #1
-10 Pink horrors, Standard bearer, Musician
[138pts.]

Chaos Furies #1
-5 Furies
[60pts.]


Flesh Hounds #1
-9 Flesh hounds
[315pts.]



Fiend of Slaanesh #1
[55pts.]

Fiend of Slaanesh #2
[55pts.]

---
Khornen valitut kiitävät noutamaan lisää kalloja herransa valtaistuimelle

En usko tällä voittavani, sillä tästä puuttuu n. 100 letteriä että tällä pärjäisi todella hyvin moisessa turnauksessa, mutta en ole tästä liian huolissani. Lisäksi moisella listalla olisi harvinaisen tylsää pelata.
Sivunoottina voisin ilmoittaa, että en saanutkaan oikeita nappeja fiendeihin vaan jouduin viimeisenä vaihtoehtona ostamaan seekers of slaanesh boksin, joiden mounteista sitten "konvertoin" fiendit tähän turnaukseen.

Selonteko tästä turnauksesta tulee toden näköisesti tämän viikonlopun aikana joskin postaus voi venyä maanantaihin. Pahoittelen tämän postauksen kuvan laatua, mutta myöhäisinä tunteina on vaikeaa ottaa parempaa kuvaa.

Hieman muuta tulevaa ja palanen menneisyyttä

Olen suht innokas lotrin/ War of the ringin pelaaja. Tai olisin jos joku muukin pelaisi niitä. olen kuitenkin pyrkinyt kasvattamaan armeijaani tasaiseen tahtiin periaatteella "jos vaikka joskus joku pelaisi". Suureksi ihmeekseni pääsin viime viikolla pelaamaan ensimmäistä kertaa War of the Ringia. Omana joukkueenani oli tällöin Fallen Realms ja tarkemmin ottaen Itäläiset Khamuleineen. Liittolaisina oli pari luolapeikkoa.

Peli oli harvinaisen nautittava ja nopea tempoisempi mitä olin odottanut. muutamia loogisia ihmetyksen aiheita toki löytyy, mutta tekijänä on kuitenkin Mat Ward sekä GW, joten olihan se nyt oletettavaa.

Khamul ja kumppanit

Easterlingit ovat mielestäni pahuksen hienon näköisiä ja War of the ringissä vielä hyvin tehokkaitakin. Khamul 4 Easterling komppanian kanssa pieksi 6 komppanian uruk-hai ryhmän jonka johtoryhmästä löytyi perus kapteenin lisäksi Lurtz.

Jos teillä tulee olemaan mahdollisuus koittaa tätä peliä, niin suosittelen tätä lämpimästi. En tosin takaa, että tämä peli olisi missään määrin hyvä turnauspelaajan silmissä.

Puolenkuun pelit aloitti juuri toimintansa Tampereella. Allekirjoittanut kävi tietysti vilkaisemassa liikettä ja ei helevetti; liikkeellä on 3x isommat tilat kuin Tampereen fantasiapeleillä ja nappeja ja oheiskamaa löytyy hyllyiltä sen mukaisesti. Olin harvinaisen positiivisesti yllättynyt sillä hyllyt pursusivat myös Lotr kamaa. Mukaan lähtikin hieman vahvistuksia itäläisille:

Haradrim raiderit sekä ylimääräinen kapteeni ja lippu vahvistavat itäläisten linjoja
Mukaan lähti myös kolme Gondorin keihäsmiestä mikä oli kyllä löytö siinä mielessä että itse blisteri oli niiltä ajoilta kun Kaksi Tornia elokuva ilmestyi. Olin suhteellisen tohkeissani.

Ennen kuin tämä postaus laajeenee yli äyräiden pienen novellin tasolle toivottelen kaikille hyvää viikonloppua ja hyvää pelionnea.

Yours truly

-Himulus